Ennustamisesta tieteenalaksi ja liiketoiminnan työkaluksi - Ennakoinnin lyhyt historia
Tulevaisuuden ennakoinnin historia on kehittynyt ja jatkunut mielenkiintoisena läpi vuosikymmenten, ja sen tieteellinen perusta on rakentunut ja vahvistunut voimakkaasti. Tarve ymmärtää vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja asioiden kehityskulkuja on kasvanut yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Yritysmaailmassa ennakointikyvykkyys alkaa hyvää vauhtia olla #1 sijalla kilpailuedun ja resilienssin kasvattamisessa.
Tulevaisuuden ennakointi tarjoaa työkaluja ja menetelmiä tulevaisuuden kehityksen suunnittelemiseen ja ennustamiseen. Tulevaisuuden ennakointi auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Tulevaisuuden ennakointi: Tiedettä vai käytäntöä?
Tulevaisuuden ennakointi voidaan katsoa sekä tieteenalaksi että monitieteiseksi käytännön toiminnaksi, joka perustuu eri tieteiden menetelmiin ja teorioihin. Tulevaisuuden ennakointi pyrkii ymmärtämään tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja nykyhetken tiedon ja aikaisemman kehityksen perusteella. Tämä tapahtuu usein monitieteellisen tiimin yhteistyönä ja ennakointiprosessiin liittyy useita menetelmiä, kuten esimerkiksi skenaarioanalyysi, trendianalyysi ja heikkojen signaalien tunnistaminen.
Tulevaisuuden ennakointi on kehittynyt vasta viime vuosikymmeninä itsenäiseksi tieteenalaksi, mutta se liittyy myös vahvasti muihin tieteenaloihin, kuten taloustieteisiin, psykologiaan, sosiologiaan, teknologiaan ja ympäristötieteisiin. Vaikka ennakointiin liittyvä käsitteistö, teoriat ja metodit ovat suhteellisen nuoria, niiden kehitys on ollut nopeaa ja monipuolista, ja toisaalta terminologia on monin paikoin yhä vakiintumatonta ja edelleen kehittyvää.
Liiketoiminnallinen tarve tulevaisuuden ennakoinnille on kirkas: ennakointi auttaa organisaatioita tunnistamaan mahdolliset uhat ja mahdollisuudet, jotta ne voivat kehittää strategioita ja toimintamalleja, jotka auttavat niitä selviytymään tulevaisuuden haasteista. Lisäksi tulevaisuusymmärrys tukee tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, ja siten auttaa organisaatioita saamaan kilpailuetua.
Moni organisaatio on jo nähnyt tarpeen kehittää kyvykkyyksiään tulevaisuuden ennakoinnissa. Silti tilanne ei näytä vastaavan toimintaympäristön muutoksen mukanaan tuomia tarpeita: World Economic Forumin artikkeli tiivistää tilannekuvaa osuvasti: jopa 75% yritysjohtajista kokee, että heidän edustamansa organisaatio ei ole riittävästi valmistautunut ympäröivään muutokseen ja tulevaisuuteen. Oman menossa olevan tutkimukseni alustavat löydökset puoltavat tätä tilannekuvaa.
Tieteellinen perusta syntyi vasta 1900 luvun alkupuolella
Englantilainen matemaatikko Alfred North Whitehead julkaisi 1933 kirjan ”Adventures of Ideas”, jossa tiettävästi ensimmäistä kertaa käytettiin termiä ”Foresight”. 1950-luvulla aikansa futuristi, filosofi Gaston Berger, perusti Ranskaan The Prospective School -oppilaitoksen. Berger kytki ennakointitoimintaan systeemiajattelun, sekä korosti pyrkimystä vaikuttaa tulevaisuuden kehityskulkuihin.
Tunnetuin ennakoinnin metodi, skenaariotyöskentely, kehittyi 1960-1970 luvuilla perinteisten ennustemenetelmien rinnalla. 1980-1990-luvuilla ennakoinnin metodiikan ja prosessien katsotaan kehittyneen ammattimaisiksi ja tietotekniikan tukemana jatkuvaan tiedon kokoamiseen ja tulkintaan perustuvaksi. Vasta 2000-luvulta alkaen ennakointi on kehittynyt tiiviimmin yritysten johtamisjärjestelmiin liittyväksi, ja samalla sekä strategiaa että innovaatiotoimintaa tukevaksi.
Kiihtyvän muutoksen haasteet - myös ennakoinnin tulee kehittyä
Viime vuosikymmeninä toimintaympäristömme muutoksen nopeus on kiihtynyt huomattavasti monilla elämänalueilla, kuten teknologian kehityksessä, ilmastonmuutoksessa, väestönkasvussa ja maailmantalouden muutoksissa. Tulevaisuuden ennakoinnin valtavirta on tähän asti keskittynyt pitkän aikahorisontin tarkasteluun, kuten megatrendeihin ja strategisiin tarpeisiin. Nyt ympärillämme nähtävä muutosten kiihtyminen ja vaikutusten voimakkuuden kasvaminen on johtanut siihen, että yritykset ja organisaatiot joutuvat reagoimaan nopeammin muutoksiin ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin huomattavasti aiempaa nopeammin.
Muutoksen kiihtyessä on syntynyt aivan uudenlainen tarve tarkastella tulevaisuuden kehityskulkuja lyhyemmällä aikajänteellä kuin aiemmin. Oma käynnissä oleva tutkimustyöni keskittyykin tarkastelemaan ennakoinnin soveltamista keskipitkän ja lyhyen aikahorisontin ennakointiin siten, että toiminta on integroitu organisaation arjen johtamiseen. Samalla tavoitteenani on kehittää tähän tarpeeseen sovitettu ennakoinnin viitekehys ja toimintatapamalli.
Löydät tältä Foresight & Insight -sivustolta lisää näkökulmia ja ideoita oman organisaatiosi tulevaisuusvalmiuden kehittämiseen!