Tulevaisuuden ennakointi: hypeä vai hyötyä?

Ennakoiminen eli pyrkimys tunnistaa ja ymmärtää tulevaisuuden kehityskulkuja ja valmistautua niihin on muuttuvassa maailmassa yhä tärkeämpää. Organisaatiolla, joka systemaattisesti soveltaa ennakoinnin menetelmiä ja kasvattaa tulevaisuusymmärrystään, on parhaimmillaan myös mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. Jaan seuraavassa havaintojani ja useiden vuosien aikana kertyneitä kokemuksiani siitä, millaisia hyötyjä organisaatio voi saada toteuttamalla tulevaisuuden ennakointia systemaattisesti ja oman organisaation tarpeisiin sovitettuna.

Kokosin seitsemän hyötyjä tuottavaa hyvää syytä tehdä tulevaisuuden ennakointia ja kehittää organisaation ennakointikyvykkyyksiä:

• Strateginen päätöksenteko: Ennakoiminen tukee organisaatioiden johtoa tekemään tietoon perustuvia, tulevaisuutta ennakoivia strategisia valintoja. Eri organisaatioiden strateginen aikahorisontti voi olla hyvin erilainen: esimerkiksi energiateollisuudessa tarkastellaan investointien kannattavuutta kymmenien vuosien ajaksi, kun taas nopeasti muuttuvassa kulutustavara- tai muotikaupassa kuluttajakäyttäytymisen trendien ennakointi on tarkoituksenmukaista tehdä huomattavasti lyhyemmällä aikahorisontilla. Ennakoimalla tulevaisuuden mahdollisia ilmiöitä, skenaarioita ja arvioimalla niiden vaikutuksia, päätöksentekijät voivat kehittää tehokkaampia suunnitelmia ja tehdä osuvampia päätöksiä.

• Taktinen ja operatiivinen päätöksenteko ja tiedolla johtaminen: toimintaympäristön muutoksen kiihtyminen ja muutosten vaikutusten voimakkuuden kasvu vaatii organisaatioita kehittämään ennakoinnin tarkasteluhorisonttia pitkän aikajänteen strategisista tarpeista myös keskipitkän ja lyhyen aikajänteen ilmiöiden ennakointiin ja huomioimiseen. Organisaatio, joka ei rajoita tulevaisuusajatteluaan pelkästään vuotuisiin strategiatyöpajoihin ja megatrendien tarkasteluun, voi saada aivan uutta ketteryyttä ja kilpailuetua lyhyen aikahorisontin liiketoiminnallisten päätösten tekemiseen. Käynnissä oleva tutkimukseni keskittyy vahvasti tähän lyhyemmän aikahorisontin ennakoinnin merkitykseen, ja avaan tätä näkökulmaa laajemmin tulevissa artikkeleissa ja blogikirjoituksissa.

• Resilienssin rakentaminen: Ennakoiminen auttaa organisaatioita ymmärtämään ja torjumaan tulevaisuuden riskejä, mikä mahdollistaa proaktiivisen sopeutumisen ja resilienssin kasvattamisen. Monet tulevaisuuden ennakoinnin menetelmät tarjoavat vahvaa tukea myös tulevaisuuden uhkien tunnistamiseen, jolloin uhkiin varautumalla tai pyrkimällä muuttamaan kehityskulkuja organisaatiot voivat välttää kalliit häiriöt ja ylläpitää jatkuvuutta.

• Innovaatio ja kilpailuetu: Ennakoiminen auttaa organisaatioita tunnistamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja niin halutessaan asettamaan itsensä "first mover"-asemaan markkinoilla. Pysymällä kehityksen kärjessä ja hyödyntämällä uusia trendejä ja teknologioita organisaatiot voivat saavuttaa kilpailuetua ja turvata pitkän aikavälin menestyksen. Erityisesti tarkasteltaessa nykyaikaisia alustatalouden liiketoimintamalleja, usein ensimmäinen vahva toimia on etulyöntiasemassa ekosysteemin muodostamisessa, jolloin seurailijoiden markkinoille tulo on huomattavasti haastavampaa.

• Oppiminen ja kyvykkyyksien kehitys: Mielenkiintoinen mutta monissa tutkimuksissa taustalle jäänyt tulevaisuuden ennakointitoiminnasta saatava hyöty liittyy organisaation oppimiseen. Kun ennakointitoiminta on integroitu ja sisällytetty organisaation arjen toimintaan ja kulttuuriin, se automaattisesti kasvattaa myös työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä toimialan dynamiikasta, ja näin kasvattaa kilpailuetua tuovia taitoja ja osaamista. Ennakointikyvykkyyden avulla organisaatiot voivat siten myös kiihdyttää innovaation ja ketteryyden kulttuuria.

• Taloudelliset hyödyt: ennakointitoiminnan avulla saavutettavia taloudellisia hyötyjä on tutkittu mm. Rohrbeckin ja Kumin tutkimuksessa. Kyseinen laaja suuryrityksiin kohdistunut tutkimus todensi tulevaisuuden ennakoinnin vaikutusta yritysten tuloksentekokykyyn ja arvon kehittymiseen. Ennakointitoiminnan kypsyyttä verrattiin kunkin yrityksen tilanteeseen ja ennakointitarpeeseen suhteessa toimintaympäristön muutoksen voimakkuuteen. Tutkimuksen mukaan ennakointia oikeasuhtaisesti tarpeeseensa tekevät yritykset tekivät 33% parempaa tulosta verrokkeihin nähden, ja näiden arvon kasvu oli peräti 200% yli keskiarvoyritysten.

• Ajatusjohtajuus ja brändäys: Lopuksi, hyvin toteutettu ennakointitoiminta auttaa organisaatioita luomaan uusia, innovatiivisia näkökulmia toimialaan ja yhteiskuntaamme liittyen. Näin syntyvä näkemyksellisyys tukee ajatusjohtajuuden kehittämistä, ja parhaimmillaan voi kiinnittää päätöksentekijöiden, median ja laajemman yleisön huomion. Tätä kautta organisaatiot voivat vahvistaa vaikuttamistoimintaansa ja mainettaan sekä rakentaa brändiään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuuden ennakoinnin integroiminen osaksi organisaation toimintaa ja johtamisjärjestelmää voi tarjota monia etuja kaikenlaisille organisaatioille. Investoimalla ennakointikyvykkyyksiin ja integroimalla ne jokapäiväisiin käytäntöihin, organisaatiot voivat asettaa itsensä menestykseen epävarmassa tulevaisuudessa.